perjantai 27. tammikuuta 2012

Vuosi 1993 Kalajoella



















Kalajoen kunta joutui pelastamaan kunnallisen yhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n konkurssilta. Päättäjiä asiassa johdettiin raskaasti harhaan ylläolevalla laskelmalla ja muutoinkin väärillä tiedoilla.

















KHT tilintarkastaja ja HTM tilintarkastaja ovat hoitaneet kyseenalaisesti tehtäviään, sillä yhtiön tilinpäätöksessä esim. kunnan ja kunnallisen yhtion vuokraoikeuteen 10 miljoonan kiinnitykset ja takaukset eikä koko tilinpäätös kestä kriittistä tarkastelua.












Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.


















Mauno Juola voitti hiihdon MM-kisoissa pronssia.

















Jan Jasko oli kalajokisessa jääkiekkoilussa erittäin merkittävässä roolissa pelaajana ja nuorten valmentajana, muun muassa Jussi Jokisen valmentajana.

















Niin sanottuun Kalajoki-ilmiöön kuuluivat sellaiset jääkiekkotähdet kuin Kari Jalonen ja Tapio Levo.

Kalajoen seurakunnan väkiluku oli vuoden vaihteessa 7714 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 23 henkilöä. Raution seurakunnan väkiluku oli 1084 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuotten 40 henkilöä. Kalajoen seurakunnan kanttorina aloitti Veli Ainali. Edellisenä vuotena Kalajoen seurakunnan kirkkoherrana oli aloittanut Rauli Junttila.

Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Esko Lindström. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raili Myllylä ja jäseniksi Juhani Latukka, Jorma Juusola, Alpo Murtoniemi, Eero Nevalainen, Tuomo Tilvis, Kaija Jaakola, Mauri Luoto ja Juhani Suni. Kalajoen yksi ääniharavista eli Erkki Aho sai vain sivistyslautakunnan varapuheenjohtajuuden sekä käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajan paikan. Ahon syrjintä johtui siitä, että hän ymmärsi matkailua ja yritysten tilinpäätöksiä eikä voinut hyväksyä rikollista ja laitonta toimintaa Kalajoen kunnan toimissa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, josa Kalajoen kunta ei olisi pelastanut sitä konkurssilta. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila ja keskeisessä luottamustoimessa yhtiössä oli myös Aila Siirilä. Yhtiön velat otettiin Kalajoen kunnan kontolle ja näin pelastettiin myös emoyhtiö Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kalajoen matkailun tila oli 1990-luvun alussa katastrofaalinen, vaikka tilintarkastajat toisin väittivät. Tilinpäätöksessä oli tehty perusteettomia arvonkorotuksia, joilla vääristeltiin tilinpäätöstietoja. Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastajan vastuun selkeästi. Tilintarkastajat ajattelivat kuitenkin omaa etuaan, sillä kunnallissa yhtiössä tilintarkastuspalkkiot ovat hulppeat ja kun antaa yhtiön hallituksen toivoman tilintarkastuskertomuksen niin saa jatkaa nauttimista hulppeista tilintarkastuspalkkioista.

Kunta ja yhtiö tekivät maakauppoja, joissa ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama henkilö. Kalajoen kunnassa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen jäsen, joka oli pankinjohtaja. On syytä epäillä, ett menettelyssä kaikki ei ollut lainmukaista. Näin asiat saatiin pidettyä päättäjiltä piilossa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri Pekka Ollila. Esteellisyysasiat Kalajoella on ollut tuntematon käsite.

Kun Kalajoen kaupunki joutui ottamaan Paratiisikylpylä Oy:n velat vastuulleen ja kiinteistön omistuksensa niin Kalajoen kunnanvaltuutetuilta salattiin kylpylän vakava homeongelma. Sen kokrjaaminen tuli maksamaan Kalajoen kunnan veronmaksajille maltaita.On täysin selvää, että kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella oli pinna tiukalla, kun joutui koko ajan peitelemään totuutta ja salaamaan todellista tilannetta.

Kysymyksiä kyselytunnille ja tietojen pimitystä

Valtuutettu Erkki Aho oli kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin. Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka oliva tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu Erkki Aholle jäi toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.

Valtuutettu Erkki Aho teki kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993, että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan menettely oli lainvastainen.

Valtuutettu Erkki Aholle kieltäydyttiin antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n tilinpäätöstietoja,taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen, koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.

Valtuutettu Erkki Aho hankki tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä Erkki Ahon saamissa papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu Erkki Aho sai tilinpäätöstiedot patentti- ja reksiterihallituksesta niin eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen oli jo tehnyt väärän päätöksen Erkki Ahon kanteluun Jaakko Jonkan esityksestä.

Kalajoen Ladun lumiveistojoukkue sijoittui SM-kisoissa hopealle. Kalajoen Junkkarien joukkue Mauno Juola, Veli-Matti Junnikkala ja Janne Ojala voitti 3x10 km:n viestissä Suomen mestaruuden 20 vuotiaiden sarjassa.

Maakuntaviestissä Kruunupyyssä 17.1.1993 Kalajoen joukkue sijoittui kuudenneksi. Joukkueessa
hiihtivät Mauno Juola, Mari Siipo, Tapani Ylitalo, Mikko Laitala, Katja Ojala, Veli-Matti Junnikkala, Simo Törnvall ja Kalle Junnikkala. Himanka oli 12. B-sarjassa Kalajoki II-joukkue oli neljäs ja Kalajoki III-joukkue 21. ja Kalajoki IV-joukkue 38. Himanka II-joukkue oli 22. ja Himanka III-joukkue 35.
Kalajokisista SM-mitaleille sijoittui muun muassa seuraavat urheilijat vuonna 1993: ampujat Mika Kaarta ja Jarkko Pärkkä, painijat Pekka Mehtälä ja Antti Mehtälä, uimari Antti Keränen, puokkahiihtäjä Kari Joki-Erkkilä, aitajuoksija Antti Haapakoski ja lumilautailijat Marianne ja Sanna Mari Vuollet.

Mauno Juola hiihti nuorten MM-kisoissa 3x10 km:n hiihdossa MM-pronssia. Joukkueen ensimmäisen osuuden hiihtäjä Jarno Tyyskä tuli vaihtoon kymmenentenä jääden kärjestä non kaksi miinuuttia. Toisella osuudella Mika Lindroos nosti Suomen joukkueen viidenneksi ja ankkuriosuudella Mauno Juola nosti Suomen joukkueen mitalikantaan.

EM-kisoissa Baiersbronnissa Saksassa 1993 Kari Joki-Erkkilä voitti 5 km:n matkan ja oli 10 km:n matkalla sekä viestissä toinen.
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomen mestaruuden
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Antti Haapakoski/Tilastopaja
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=533

Toinen kausi divarissa

Porilaispelaajien osuus Kalajoella säilyi vahvana myös kaudella 1993-1994. Vesa Goman, Timo Saikkonen ja alkukauden kuluessa myös Marko Sten jatkoivat Kivelän ryhmässä, johon liittyi myös aikaisemmin Kalajoella pelannut Marko Viljanen. Slovakit Jan Jasko ja Robert Pukalovic jatkoivat Kalajoella. Kalpasta tuli Petteri Leskinen ja TPS:n liigamestarijoukueessa edellisellä kaudella pelannut Kari Kanervo ja aikaisemmin Tapparassa kolme liigamestaruutta kiekkoillut Harri Niukkanen siirtyivät Kalajoelle. Kakkosketjun Kimmo Nurro ja Mika Kupiainen saivat rinnalleen Jari Pulliaisen, joka Kanervon tavoi kuului TPS:n liigamestareihin keväällä 1993. Joukkueeseen kuuluivat myös Timo Saikkonen, Janne Leppänen, Riku-Petteri Lehtonen, Pasi Tammela, Marko Viljanen, Pasi Priuska ja Jari Lehtomäki sekä maalivahti Juha Virenius.
Junkkarit oli joutunut taloudellisen laman takia pienentämään budjettiaan ja divariin lähdettiin syksyllä 1993 yhdellä tämän sarjatason alhaisimmista talousarvioista.

Kalajoella pelattiin Sun & Ice tapahtuman yhteydessä juhlaottelu, jossa kokeneimmat pelaajat olivat edelleen mainiosti kiekkoja torjunut Jorma Valtonen ja SaniFani-joukkueen tehoykkönen Timo Nummelin. SaniFanin joukkueessa pelasivat Antero Kivelä, Veli-Pekka Ketola, Arto Javanainen, Rauli Raitanen, Janne Virtanen, Seppo Repo, Mikko Leinonen, Pertti Valkepää, Juha Tuohimaa, Hannu Virta, Jan Jasko, Robert Pukalovic, Mika Kupiainen ja Kimmo Nurro. Vastassa ollut JukuJuku-joukkue koostui seuraavista pelaajista: Reijo Ruotsalainen, Lalli Partinen, Hannu Kamppuri, Heikki Riihiranta, Jorma Valtonen, Matti Hagman,Henry Saleva, Harri Linnoinmaa, Kari Kanervo, Ari Vuori, Jukka Vilander, Matti Murto, Marko Lapinkoski, Harri Aho, Jussi Polvi, Mikko Helisten ja Jari Korpela. Superottelu oli nimensä veroinen.

Junkkarit HT kärsi menetyksistä ja loukkantumisista. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo loukkasi niskansa Lohtajalla sattuneessa hirvikolarissa ja joutui olemaan syrjässä kolme viikkoa. Heti sen jälkeen siirtyi sairaslistalle luottopuolustaja Petteri Leskinen, hyökkääjä Marko Viljanen, puolustaja Timo Saikkonen ja toinen maalivahti Tomi Erola.
Antero Kivelä joutui vetämään sarjaotteluita runsaalla kahdella kentällisellä, mutta onnistui siinä hyvin. Kärppiä vastaan Junkkarit HT pystyi hankkimaan divarihistoriansa ensimmäisen vieraspisteen Raksilan jäähallissa. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo viimeisteli 3-3 numerot ajassa 59,33. Joensuussa JoKP:tä vastaan Jari Pulliainen tasoitti tilanteeksi 4-4 ajassa 59,11. Forssassa Palloseuraa vastaan käydyssä ottelussa Kalajoki nousi 5-4 voittoon Kari Kanervon maalilla. Turussa Turun Kiekko-67 vastaan Jari Pulliainen laukoi 4-5 voittomaalin ajassa 59,10. Jälleen Junkkarit HT koki loukkaantumisaallon, kun puolustajat Robert Pukalvic, Petteri Leskinen ja Marko Sten joutuivat vammojensa takia syrjään.

Kalajoella koettiin hurmionhetki 25. marraskuuta 1993, kun Kärpät luisteli areenalle. Kalajoen joukkueesta Mika Kupiainen oli angiinan takia poissa ja Jari Pulliainen poti nilkkaansa. Kari Kanervo sai Kari Jaloseen kohdistuneesta kevyestä taklausta 5+20 minuuttia. Näin oli Kalajoki HT:n joukkueesta kaikki varsinaiset keskushyökkääjät poissa. Kalajoen viiden minuutin alivoimajakson aikana juhli kuitenkin kotijoukkueen Jan Jasko, joka viimeisteli hallitun alanurkkamaalin. Robert Pukalovicin ja keskelle nostetun Marko Stenin maalit veivät kotijoukkueen 3-1 johtoon, jota Pukalvic vankisti heti kolmannen erän alussa. Kimmo Nurron Robert Pukalovicin syötöstä tekemä maali riitti viitisen minuuttia ennen loppua 5-4 voittoon. Edellissyksyn junkkari Kari Jalonen oli tässäkin ottelussa Kärppien vaarallisin syöttäen kolme maalia. Juha Virenius Kalajoen maalilla torjui loistavasti.

Ainoastaan Kalajoella pystyttiin järjestämään riittävän surkuhupaisia näytelmiä kilpailemaan Oulun kanssa hankalimman tilanteen tittelistä. Pelimerkit oli käytetty hyvin pitkälti jo edellisellä kaudella ja pelaajapula painoi päälle. Lainamiehiin, joita koko kevään oli rampannut reilusti muun muassa KalPasta ja HPK:sta, ei ollut enää kauden edetessä varaa edes silloin kun loukkaantumiset ja sairastapaukset harvensivat joukkuetta äärimmäisyyksiin asti. Vieraspeliin Joensuussa Junkkareilla oli vaikeuksia kasata edes kahta kentällistä, joten niinpä valmentaja Antero Kivelä ryhtyi hyökkääjäksi – ensimmäistä kertaa elämässään! Aktiiviurallaan maalivahtina toiminut 38-vuotias Kivelä hoiti osuutensa kentällä tyylikkäästi tauosta ja oudosta pelipaikasta huolimatta.

Yhtä tyylikkäästi homma ei toiminut seuran johdon ja Kivelän välillä. Lopullinen niitti tulehtuneille väleille tuli, kun johto yritti "herättää" Kivelän vuokraamalla joukkueen tehomiehet Jan Jaskon ja Robert Pukalovicin KalPaan kertomatta siitä valmentajalle. Kivelä erosi tammikuun alussa. Häntä seurasi myös joukkueen kippari Kanervo, joka pelasi loppukauden Tapparassa. Muutamaa päivää myöhemmin seuran peräsimeen astui Matti Hagman. Alkukauden Hagman oli valmentanut kakkosdivarin VHT:tä, mutta jäi työttömäksi seuran mentyä puolivahingossa kanttuvei. Kanervon ohella joukkueen jätti muutama muukin peluri, kuten Janne Karelius ja Marko Viljanen. Loppukaudeksi joukkue sai riveihinsä Oulusta Helistenin ja kakkosdivaria pelanneen Mikko Perkkiön, KalPan Jani Raution ja Karhu-Kissoista Harri Lakkalan. Hagmanin mukana Vantaalta tulivat Tero Laukala ja Markku Ahola.

JHT:n johtohenkilöt antoivat Kalajoki-lehdessä 17.3.1994 puolen sivun meriselityksen vaikean pelikauden johdosta. Tekstin olivat allekirjoittaneet Martti Vedenoja, Erkki Joki-Erkkilä, Olli Ventelä, Jarmo Ainali, Markku Rautio, Heikki Helanen ja Osmo Määttänen.

Vaikeat kauden konkurssiuhan varjossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/01/vaikeat-kaudet-konkurssiuhan-varjossa.html

Jussi Kurikkalan muistokisoissa voiton vei 15 km:n hiihdossa Marko Maaninka ja naisten sarjan voitti Lapinlahden Vedon Kerttu Tikkanen.
Hippohiihtoihin osallistui 160 hiihtäjää. Kunniakierroksella oli 40 juoksijaa ja rahaa saatiin kokoon 15 891,50 markkaa.

Uusi Halpa-Halli avasi Kalajoella ovensa. Rahjassa Kainuunkarissa tuulimyllyt käynnistettin. Valkean Linnan kello täytti 110 vuotta. Jogevan maaherra Priit Saksing vieraili Kalajoella. Rautio-viikon pääpuhujana oli varatuomari Esko Mäenpää. Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.

Ei kommentteja: