Erkki Yrjänä on toisen polven yrittäjä. Myös kolmas polvi jatkaa yrittäjänä. Juhani Yrjänä toimii kauppiaana Pyhäjoella. Nykyisen liikkeen edeltäjä aloitti toimintansa Himangan Hillilän kyläsä 1920-luvula sekatavarakauppana. Kauppa alkoi ns, kamarikauppana maalaistalon kamarissa ja liikkeen aloittajana oli isä J.S.Yrjänä. Vuonna 1923 rakennettiin Hillilään kauppa- ja asuinrakennus. Tuohon aikaan tavaravalikoima ei ollut kovin monipuolista, mutta jo Hillilässäkin kaupasta löyti kramaelleja ja raakakahvia, jota mitattiin säkistä. Vaikka tavaravalikoimaa voitiin pitää vaatimattomana, kaupasta sai kaikkea mitä maaseudun asukkaat jokapäiväisissä toiminnoissaan tarvitsivat.
Vuonna 1933 liiketoiminta muutettiin Himangalta Kalajoelle. Isän veli jatkoi kuitenkin myös Himangan liiketoimintaa. Kalajoella liike sijaitsi nykyisellä paikallaan Kansallis-Osake-Pankkia ja säästöpankkai vastapäätä. Tuolloin liike toimi vanhassa liike- ja asuintalossa. Tuohon aikaan Kalajoella oli useita sekatavaraliikkeita, osuuskauppoja ja talouskauppa Plassilla. Lisäksi sivukylissä oli kauppoja kuten Tyngällä Ojan liike. Muita kauppiaita Kalajoella oli mm. Tuomas Rahko.
Erkki Yrjänä joutui armeijaan koko sotien ajaksi vuosina 1939-1944. Liike toimi kuitenkin isän hoitaessa liikettä. Sota-aikana tavaraa oli niukasti ja jopa joskus voitiin puhua tavarapulasta. Tavarapula jatkui vielä sotien jälkeenkin, olihan ns. korttiaikaa vielä sodan päätyttyäkin. Vuonna 1954 rakennettiin nykyinen liiketalo. Vuonna 1952 isä oli muuttanut Kannukseen, missä isä jatkoi sekatavarakauppiaana 65-vuotiaaksi. Vuonna 1985 Erkki luopui aktiivisesta yrittäjätoiminnasta liikkeen siirtyessä sisarellee ja hänen miehelleen.
Vuosien kuluessa liikkeen tavaravarastossa tapahtui valtavia muutoksia. Sortimentti on monikymmenkertaistunut entistä ajoista. Enää ei ole olemassa varsinaisia sekatavarrakauppoja, joissa ennen oli tavaraa tekstiileistä valmisvaatteisiin. Erkki Yrjänän liikkeessä elintarvikkeet ja tekstiilitavarat jäivä tavaravalikoimasta pois 1970-1980-lukkujen vaihteessa. Nykyään liike myy vain rauta- ja rakennustarvikkeita. Tälläkin alalla on tapahtunut muutoksia, sillä ennen rakentaminen oli omatoimisempaa, mutta nykyään voiddaan rakennuslevyjä ja – eristeitä valmiina sekä jopa valmistaloja.
Periaatteessa yrittäjän asema ei ole yhteiskunnassa muuttunut. Merkittävänä erona nykypäivään on, että 1920-luvulla kauppiailla ei ollut minkäänlaista koulutusta, vaikka Erkki Yrjänä olikin käynyt v. 1936-1938 kauppakoulun. Sodan jälkeen Erkki Yrjänä oli mukana Kalajoelle perustetussa yrittäjäyhdityksessä, jota ei kuitenkaan rekisteröity. Toiminta tuolloin oli hyvin vilkasta ja tätä kesti useita vuosia. Pääasiassa toiminta oli yleisöön suuntautuvaa toimintaa, jolloin kerran vuodessa järjestettiin yleisöjuhlat. Lisäksi järjestettiin mannekiiniesityksiä. Varsinaisia messuja ei kuitenkaan järjestetty, mutta erikoisliikkeet olivat toiminnassa mukana.
Kalajoella yrittäjäyhdistystoiminta lakkasi välillä kokonaan pitkäksi ajaksi. Toiminta alkoi uudelleen 1970-luvulla, jolloin myös Erkki Yrjänä liittyi jäseneksi. Koko ajan hän oli kuitenkin ollut Keski-pohjanmaan Yrittäjät r.y:n jäsenenä. Myös Kalajoella oli alkuaikoina kilpailu osuuskauppojen kanssa ankaraa. Kun Erkki Yrjänä muutti Kalajoelle, osuuskaupasta lähetettiin terveisiä, että kauan ei yksityiskauppa Kalajoella äily, mutta myöhemmin myös osuuskaupan kanssa tultiin hyviksi ystäviksi. Kalajoella kunta ei aikanaan ottanut edes tarjouksia muilta liikeiltä kuin osuuskaupoilta.
Kalajoen matkailu on ollut yrittäjälle merkittävää, mikä näkyi siinä, että heinäkuun myynti oli joulukuun myynnin tasolla. 1970-luvulla Kalajoella lomailleet norjalaiset veivät suuria tavaramääriä kotiin Norjaan, kun tavara oli Suomessa halvempaa. Erkki Yrjänä on yrittäjä myös matkailualalla. Hän oli perustamassa Kalajoen Hiekkasärkille Aurinkohiekkojen Lomakyläidea 1970-luvun alussa. Perustajina oli Kalajoen liikemiehiä, kuten kenkakauppias Juhani Yrjänä Jaakonlinjan varsutamon toimitusjohtaja Rintala, Pirttijärven Konepaja, Kamusen Liikenne, Bäckmanin romuliike ja Tapani Yrjänä Himangalta. Aloitteentekijöinä olivat Raija Yrjänä ja Allan Seikkula, Juhani Yrjänä oli myös mukana ja totesi, että Kalaoen matkailun kasvaessa olisi osallistuttava mukaan ja perustettava lomakylä. Lomakylä lähti pirteästi alkuun. Lomakylä on edelleen olemassa käsittäen noin 50 rakennusta. Lomakylä myytiin myöhemmin Lomaliitolle. Lisäys 15.1.2015: Nykysin lomakylää ei ole enää olemassa.
Lähdeaineisto Keskipohjailaista yrittäjyyttä ISBN 952-90-1310-8, Allan Seikkulan haastattelu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti