tiistai 1. lokakuuta 2013

Kalajoen tapahtumat 1996



Paikallisessa Kalajoki-lehdessä oli kuvan Leonard Typpön hautajaisista vuodelta 1922. Kuva on Viljo Polven arkistosta.



Viimeinen rautiolainen kansanedustaja Leonard Typpö.

Kalajoen seurakunnan väkiluku vuonna 1996 oli 7668, miehiä ja naisia oli kumpiakin yhtä paljon eli 3834. Vähennystä edellisen vuoden väkilukuun oli 45. Vuoden aikan syntyi 99 henkilöä, joista poikia oli 56 ja tyttöjä 43. Vuoden aikana kuoli 55 henkilöä. Raution seurakunna väkiluku oli 1085 henkilöä, joista miehiä oli 578 ja naisia 507 henkilöä. Rautiossa syntyi 16 henkilöä ja kuoli kuusi henkilöä, joista miehiä oli 2 ja naisia 4.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Väinö Oksanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Esko Lindström.
Kalajoen kunnan maataloussihteeriksi valittiin Antti Pulkkinen. Edellinen maataloussihteeri oli ollut Taisto Alasalmi.

Tyngän viimeinen kyläkauppa sulki ovensa, kun T-kauppa Sirkka Polvikoski sulki toimipaikansa entisenssä Kalajoen Osuuskaupan Tyngän myymälässä.
Kalajoen kirkko sai kirkkoveneensä, kun Tomi Isopahkalan tekemä vene sijoitettin Kalajoen kirkkoon. Vuonna 1996 Kalajoen pitäjä täytti 470 vuotta ja Kalajoen kunta 130 vuotta.
Juha Moisala vaimoneen osti Kalajoen vanhan Säästöpankin talon. Tämä historiallisesti arvokas rakennus tuli nyt jälleen hyötykäyttöön.
Kalajokinenmerkittävä henkilö Artturi Junttila kuoli. Junttila teki merkittävän työn Kalajoen kristillisessä kansanopistossa ja Kalajoen Yhteiskoulussa.
Kalajoki-lehden päätoimittajaksi Pasi Eskolan jälkeen tuli Aulis Hietalahti Haapavedeltä.
Käsityömyymälä avattiin Merisärkän tiloissa. Idea oli ikäänkuin varkaus Tapion Tuvalta. Käsityömyymälän hoitaminen vaati erityisosaamista ja sitä käsityömyymälän pitäjältä puuttui ja pian käsityömyymälä lopetti toimintansa.
Esa Väiverronen väitteli tohtoriksi. Väitöskirjan nimi oli Ympäristöuhkan anatomia.


Timo Seikkula valittin Suomen 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueeseen. Timo Seikkulan NHL-varaus numero on 238. Timo Seikkula voitti jääkiekkoilussa EM-hopeaa.

JHT:n toistaiseksi viimeiseksi divarikaudeksi jäi kausi 1995-1996. Joukkueen mudostaminen oli erittäin vaikeaa.Jan Jasko jatkoi valmentajana ja hän oli nyt suorittanut kahden maan valmentajatutkinnot. Robert Pukalovic ei enää Kalajoen joukkueessa pelannut. Slovakiasta tuli kaksi puolustajaa Miroslav Saga ja Radovan Sipos. Kotimaisista pelaajista JHT:n joukkueessa pelasivat nivalalaiset Ari Ohtamaa ja myöhemmin monenlaista kuuluisuutta saavuttanut Pasi Nielikäinen.
Muut pelaajat olivat Tommi Grönlund, Aki Fahler, Arto Pisilä, Juha Mäyrä, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Pasi Bäckman, Timo Loukasvuori, Timo Seikkula, Tero Pisilä, Veli-Pekka Raitapuro ja Tuomas Rautio. Maalivahtina pelasi Tommi Hietala.
JHT kärsi tappion FoPS:lle nuemroin 4-8, Jyväskylän Diskokselle 1-6, Kiekko 67:lle 2-6. Diskokselle maksettiin kalavelat takaisin numeroin 5-1, mutta Lahden Kiekko-Reippaalle hävittiin numeroin 2-5. Kärpät löylytti junkkareita numeroin 4-10. Jukkarit oli saanut vahvistukseksi Ari Klintin, jonka saldo tässä ottelussa oli 2+1.
Omista junioreista Timo Seikkula valittiin 18-vuotiaiden maajoukkueeseen. Järvenpään Haukat juotti karvasta kalkkia JHT:lle numeroin 11-2, Saipa numeroin 5-1. Junkkareita tuli vahvistamaan Harri Viitanen Raahesta. JHT kärsi niukan 1-2 tappion Titaaneille, mutta voitti Järvenpään Haukat numeroin 7-4. Ottelun sankari oli Pasi Priuska kypärätempullaan. Junkkareilla oli vähän pelaajia käytettävissään ja siksi Radovan Sipos pelasi kahdessa kentässä.
Kevätkaudella FoPS voitti JHT:n numeroin 5-2, Kiekko 67 myös voitti JHT:n numeroin 5-2 , Reipas Lahdesta voitti JHT;n 10-2, Kärpät Oulusta 6-2, KooVee Tampereelta 9-3 ja Kokkolan Hermeskin juhli junkkareidenn kustannuksella numeroin 9-3. Jukkareihin tuli vahvistukseksi Sami Laine ja Marko Koski. Siitä huolimatta Kärpät kuritti JHT:ä numeroin 4-1.
JHT joutui karsintasarjaan yhdessä Hyvinkään Ahmojen, Kiekko-Vantaan, Uudenkaupungin Jääkotkien, Vaasan Sportin ja Jyväskylän Diskoksen kanssa.
JHT:n Timo Seikkula voitti 18-vuotiaiden EM-hopeaa, mutta se oli laiha lohtu, sillä JHT putosi II-divisioonaan hävittyään muun muassa Kiekko-Vantaalle 4-2, Ahmoille 11-2 ja Diskokselle 8-0.
Divarivierailu maksoi JHT;n vastuuhenkilöille erittäin paljon. Joidenkin taloudelliset uhraukset olivat kohtuuttomat jääkiekkoinnostuksen takia. Monet eivät Kalajoella halua edes muistella niitä ikäviä asioita.
Jari Nerg valmentajaksi
Kausi 1996-1997 pelattiin II-divisioonassa Jari Nerginvalmennuksessa. Maalivahteina pelasivat Harri Hieta ja Toni Määttänen. Puolustajian Ville Vähäsarja, Tomi Takkunen, Timo Suni, Arto Pisilä ja Marko Lastikka. Hyökkääjinä pelasivat Jukka Kodis, Janne Tohila, Antti Mäkelä, Tomi Reinikainen, Kalle Turpeinen, Tero Pisilä, Tuomas Rautio, Sami Markkanen, Marko Raiman, Juha Mäyrä, Jyrki Kortet ja Pasi Priuska. Näin Kalajoelle oli saatu aikaan kalajokinen joukkue.
Ykköskentän keskusmieheksi tuli Hermeksestä Petri Forsell ja joukkuetta vahvisti vielä Mika Ritoniemi.
Kauden avausottelussa JHT voitti Kajaanin Hokin numeroin 11-4, mutta hävisi Rovaniemen Kiekko-79 numeroin 3-6. JHT kärsi jatkoaikatappion Raahe-Kiekolle numeroin 6-7. Kuusamon Pallo-Karhut on ollut useasti vaikea vastustaja JHT:lle ja niin oli nytkin, sillä Kuusamossa JHT:lle tuli murskatappio numeroin 1-10. Peli oli jotenkin nihkeää, sillä Oulun Kiekko-Kettujen kanssa pelattiin tasapeli 5-5 ja Nivalan Cowboysille hävittiin 4-5. Lohtua toi voitto Tornion IHC:stä numeroin 7-5 ja Kajaanin Hokista numeroin 7-4.
Pekka Priuska nähtiin Junkkareiden edustusjoukkueessa jo keväällä 1980 ja I-divarissa kausilla 93/94 ja 95/96 sekä II-divisioonassa 96/97 ja 97/98. Hän on ollut yksi Junkkarien luottopelaajista. Pekka Priusk  pelasi myös muutaman kauden Ylivieskan Pallossa. Pekan urheilutausta on erittäin monipuolinen. Hän kuului 13-vuotiaana piirin parhaimpiin maastojuoksijoihin ja menestyi myös keihäänheitossa ja 60 metrin juoksussa. Myös pyöräily kuului Pekan lajivalikoimaan. Vuonna 1983 kakkoseen nousseessa joukkueessa pelasivat sekä Pekka että Juha Priuska. Erinomaisena maalintekijänä tunnetun Juhan ura päättyi ennenaikaisesti polvivamman takia. Nuorin veli Pasi Priuska oli juniorina maan parhaita pyöräilijöitä saavuttaen SM-tempoajossa parhaimmillaan neljännen sijan. Hän nousi 16-vuotiaana II divisioonapelaajaksi jääkiekossa. Priuskan veljeksillä ja isä Esko Priuskalla on ollut merkittävä osuus kalajokisessa jääkiekkohistoriassa. Isä-Esko on ollut junkkarien talkoomiesten aatelia.
Painonnostossa kalajokiset saavuttivat SM-kultaa ainaki Anne Kiven, Juha Roukalan ja Simo Saaren voimin. Myös Heikki Niemi toi kaksi SM-kultaa.
Hiihdon SM-kisoissa miesten 4x10 kilometrin viestissä avausosuudella Mauno Juola tuli vaihtoon neljäntenä. Joukkueen muut hiihtäjät Janne Ojala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala joutuivat päästämään useamman joukkeen ohitseen ja joukkeen sijoitus oli lopulta 22.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Uusikaarlepyyssä. Kalajoki oli A-sarjan 7. joukkueella Janne Ojala, Pirjo Prittinen, Satu Santaholma, Simo Törnvall, Petteri Tuura, Kimmo Joensuu ja Mauno Juola. Kalajoen II-joukkue B-sarjan 3.
Jussin lenkille osallistui n. 250 hiihtäjää.

Kalle Junnikkala voitti SM-kultaa hiihtosuunnistuksessa. Juha Junnikkala voitti purjekelkkailuan Euroopan mestaruuden.
Kallan hiihtoon osallistui peräti 2480 hiihtäjää.

Lumiveistossa kalajokiset saavuttivat kaksoisvoiton. Suomen mestaruuden voittivat Heikki Ulvi, Esa Fors, Jari Fors ja Veijo Laakkonen.
Hiekkasärkkien maratonille osallistui tänä vuonna myös ulkomaalaisia, muun muassa Horst Preisler, joka oli juossut kertomansa mukaan jo yli 500 maratonia.
Painissa Antti Mäkelä voitti SM-hopeaa 18-vuotaiden sarjassa.
Susanna Roukala voitti parikeilailun Suomen mestaruuden.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.
Anna Saaren henkilökohtaiset menestymiset: Kultamitali 14-vuotiaiden 100m 1996, SM-pronssia pituudessa, SM-kulta 17v. 60 m, kultaa myös 300 m, Kalevan kisat Seinäjoki 1999 hopeaa naisten 100 m, Nuorten SM 1999 17 v, hopeaa 100 m, hopeaa 100 m aidat, SM-hallit Kuopio v. 2000 pronssia 200 m, Nuorten SM-hallit Jyväskylä 19 v hopeaa 60 m eli yhteensä henkilökohtaisia SM-mitaleita 4 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia.

Kalajoen kuntavaaleissa Erkki Aho sai ennätyssuuren äänisaaliin, 243 ääntä. Seuraavaksi eniten ääniä saanut oli Eero Nevalainen 150 äänellä. Erkki Ahoa ei valittu valtuuston puheenjohtajistoon, ei kunnanhallitukseen edes varajäseneksi, ei mihinkään lautakuntaan edes jäseneksi eikä mihinkään toimikuntaankaan. Kalajoen päättäjät kokivat Erkki Ahon vaaraksi heille, koska Aho perehtyi asioihin ja hän oli liiketaloudelliselta kokemukseltaan ja koulutukseltaan muiden yläpuolella. Syrjintä oli todella täydellistä. Tämä menettelyoli selkeää syrjinnän jatkoa, koska pelättiin Ahon sotkevan Kalajoen matkailun ympyrät. Katso

 Syrinnän kohteena lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Onko Torstilaa puhdas omatunto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html



Paikallisessa Kalajoki-lehdessä on valokuva, jossa paikalliset päättäjät ovat onnittelykäynnillä Kalajoen nimismiehen Sulo Heiskarin luona. Ehkä paikalliset päättäjät halusivat, ettei heitä tulla syyttämään mistään Kalajoen matkailuun liittyvästä asiasta.


Kalajoen Hiekkasärkät Oy uudeksi toimitusjohtajaksi yhtiön vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valitiin tuttu ja turvallinen sekä kuuliainen Eino Moilanen, jolla ei ollut riittävää liiketaloudellista kokemusta eikä näkemystä vaikean tehtävän hoitamiseksi. Hän oli kuitenkin tehtävään sopiva Kalajoen johtavien päättäjien näkemyksen mukaan.

 Kalajokinen lehtori tuomittiin 70000 mk:n vahingonkorvauksiin ilmaisjakelulehdessä olleen kirjoituksen johdosta, jonka mukaan lehtori oli solvannut (loukannut kunniaa) toista kalajokista henkilöä, joka oli kirjoituksesta tunnistettavissa vaikka nimeä ei ollut mainittu.
Santaholma Oy ajautui konkurssiin. Kalajoen kunnalla oli takauksia 7,252 miljoonaa. Suurin velkoja oli Arsenal Oy, jonka saatava oli 5,7 miljoonaa markka. Santaholma Oy oli perustettu 1897 ja työntekijöitä jäi työttömäksi 40.

Kun Suomea laitettiin EU-kuntoon, niin tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui tasavallan presidentin linnaan oikeuslaitoksen edustajia ja siellä ohjeistetiin oikeuslaitosta niin, että pankin piti voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Palaveri muistio julistettiin salaiseksi. Suomen valtio oli mukana muutoinkin asiassa. Pääministeri Esko Ahon hallituksessa päätettiin salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1992 toimialarationalisointi, johon Suomen valtio oli sitoutunut. Pankit tekivät listat markkinoilta poistettavista yrityksistä ja oikeuslaitoslaitos huolehti asian toteutuksen. Santaholma Oy kuului toimialarationalisoinnin piiriin. Sahoja oli liikaa Suomessa ja Santaholma Oy poistettiin markkinoilta kapasiteetin pienentämiseksi. Santaholma Oy:llä olisi ollut toimintaedelltyksiä, josa esimerkiksi Kalajoen kaupunki olisi niin halunnut. Varatuomarin kertoman mukaan Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli antanut suostumuksensa Santaholma Oy:n konkurssimenettelylle. Santaholma Oy olisi siis toimialarationalisoinnin kohde eikä suinkaan ollut niin huono taloudeltaan kuin suurelle yleisölle annettiin ymmärtää.

Henrik Rienstra olisi halunnut ostaa Junnikkalan Saha Oy konkurssipesältä tai vuokrata sen toiminnot. Rienstra teki tarjouksen konkurssipesälle, mutta pesänhoitaja Osmo Sippola ilmoitti, että jos hän myy tuollaisella hinnalla sahan niin hänene pitäisi maksaa lahjaveroa. Sippola ei halunnut myydä sahaa. Rienstra oli kiinnostunut myös Kurikkalan sahasta, jota kävimme katsomassa sekä Pyyn Sahasta. Rienstra oli kiinnostunut hyödyntämään Rautaruukin jätelämpöä puunjalostuksen tarpeisiin. Erkki Aho oli solminut suuren metsäkaupan Karjalan Tasavallan kanssa ja siksi sahakapasiteetti tarvittiin. Puunkauppa ei toteutunut, koska Erkki Aho ei suostunut neuvottelemaan lahjuksista. Segezhan saha Karjalassa oli mennyt ruotslaisomistukseen. Suomalaisten puunjalostustehtaiden kartelli ulottui Venäjän puolelle. Suomalaiset tehtaat eivät suostuneet ottamaan kuitupuuta vastaan. Tein ruotsalaisen omistaman Segezhan tehtaan kanssa sopimuksen kuitupuusta, mutta venäjän viranomaiset määrästivät tehtaan ympärille tullirajan joten kuitupuun myyminen ei onnistunut sinnekään. Epäilen, että Venäjän viranomaiset olivat yhteistyössa suomalaisten puunjalostustehtaiden kanssa, koska he mahdollisesti saivat näiltä korruptiorahoitusta.

DVD Mayday from Finland
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Jouni Remes ja Markku Koski
http://e-aho-muutablog.blogspot.fi/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.html

Saattohoitajien toiminta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/11/saattohoitajien-toiminta.html

Kansanedustaja Markku Kosken kelkänkääntö
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/09/kansanedustaja-markku-kosken.html

Rikostutkintapyyntö Markku Kosken toimista
http://e-aho-muutablog.blogspot.fi/2010/11/rikostutkintapyynto-markku-kosken.html

Konkurssipesänhoitajien rikollinen toiminta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/konkurssipesanhoitajien-rikollinen.html

Asianajaja Keränen jätti valituksen tekemättä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/asianajaja-asko-keranen-jatti.html

Kiirehtimispyyntö

Uusi konkurssipesä ja saatohoitaja Weckström

Paavo M. Petäjän toiminta

Kauppasopimukset rahanpesijöiden kanssa

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Kun Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen oli käynyt Sveitsissä varmistamassa Alfio Nicotran taustat, niin keskustelin Alfio Nicotran kanssa rahanpesuhuhuista. Tilasin Alfion pyynnöstä Italian poliisilta Alfion rikosrekisteriotteen, jossa todettiin Alfio vapaiksi rahanpesuepäilyistä. Kävin näyttämässä tätä todistusta silloiselle nimismies Sulo Heiskarille, joka totesi, ettei hän ymmärrä paperista mitään. Kävin myös Oulun KRP:ssä selvittämässä Kera Oy:n tekemään rikosilmoitusta meistä rahapesijoinä. Oulun KRP.stä todettiin, että Interpol on perunnut Alfio Nicotraa koskevat rahanpesuepäilyt. On kuitenkin todennäköistä, että Nicotra rahoitti konkurssiin menneen PunkaHaus Oy toimintaan rahanpesurahalla ja toimi silloin yhteistyössää Kera Oy:n ja siitä mahdollisesti johtui Kera Oy aiheeton rikosilmoitus rahanpesusta koskien PR-Teollisuutta, sen toimitusjohtajaa Erkki Aho ja hallituksen puheenjohtajaa Heino Virtaa. Tätä perusteeton rahapesuilmoitusta levitettiin ympäri maailmaa,
Menin Sveitsiin neuvottelemaan Alfio Nicotran kanssa, joka yritti järjestää rahoitusta ilman Rienstroja. Kävimme Zurichin pankissa. Minä odotin autossa sillä aikaa kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa rahoituksesta. Alfio Nicotra ei saanut rahoitusta järjestymään. Hän kertoi, että Frankfurtissa on pankki, jota käyttävät hänen ystävänsä. Hän mainitsi yhdeksi ystäväkseen italialaisen politiikon Silvio Berlusconin. Alfio oli kiinnostunut Kalajoen Hiekkasärkkien alueesta ja suunnitteli niiden ostoa lomakohteeksi italialaisille. Minulle heräsi epäilykset Alfio Nicotran toimintaa kohtaan. Kerroin niistä Henrdrik Riensralle, jonka kanssa kävin Sveitsissä 14 tunnin neuvottelun saksankielellä asioista. Ihmettelin neuvottelupaikkaa, joka oli pieni huone, jossa oli vain pöytä ja kaksi tuolia eikä ikkunoita ollenkaan.
Hendrik Rienstra oli tyytyväinen neuvottelun tulokseen ja lupasi pelastaaa PR-Teollisuus Oy:n. Hän kuitenkin ilmoitti, että Alfio Nicotra ei ole enää jatkossa kuviossa mukana. Kun Alfio Nicotra kuuli tämän, niin uhkasi murhauttaa Erkki Ahon.

Myös Suomessa käytiin kuumana. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa Ahon. Pentti Remekselle oli kiusallinen asia Jouni Remeksen erottaminen PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)