keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Kalajoen Plassi – miljöö ja ”musiikkikultturi!

Kalajokisuulla on pidetty ainakin 1600-luvun alkupuolelta asti markkinoita. Ajan mittaan sinne syntyi Plassi eli kymmenien markkinatupien ja tervapuotien taajama. Syntyi pysyvämpääkkin asutusta tupiin ja ympäristöön. 1860-luvulla Plassi jopa yritettiin saada kaupungiksi.

Musiikki on kuulunut Plassin elämään. Häissä ja markkinoiden aikaan pidettiin tansseja. Kalajoen alajuoksulta on tallennettu mm. vanhoja polskasävelmiä, jotka valssit ja polkat syrjäyttivä 1880-luvulta alkaen. Kalajokisesta vanhasta häämusiikista on kirjoittanut Vilho Ritakari artikkelissaan ”Kalajoen vanhoista naimatavoista” (Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton vuosikirja 1937). Sen pohjana on ylioppilaitten 1934 kotiseuturetkellä tekemät haastattelut. Mm. maankuulut kalajokiset viulupelimannit Erkki (1854-1936) ja Kalle Sorvari (1870-1937) elivät vielä silloin Mehtäkylässä.

Plassin musikkikulttuuriin kuuluvat vanhastaan myös merimieslaulut. Yksi näkökulma niihin: Runoileva vanha merimies Juho Heikki Järvin (1846-1903) lähti Ketolan faarin kanssa Ouluun kaloja myymään. He sopivat, että kumpikin aloittaisi vuorollaan laulun ja ettei samaa laulua laulettaisi kahteen kertaan. Koko matkaksi riitti laulettavaa, varmaan nimenomaan merimieslauluja (Kalajoki-lehti 26.8.1993), mutta Efraim Kilpinen kirjoitti 1930-luvulla Plassilta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, että vain hän osasi enää vanhoja merimieslauluja (Kalajoki 15.4.1999)

Sanotaan ilkeästi, ettei Plassilla kukaan ole pappia tarvinnut, mutta se ei ole koko totuus tästä aihepiiristä. Ainakin tervahovinhoitaja Daniel Roosilla pidettiin markkinaseuroja, joissa puhhui aikanaan mm. Paavo Ruotsalainen. Kalajoelta on kirjoitettu muistiin Siionin Virsien sävelmiä. (Kalajoki 30.11.1995.) Paitsi körttiläiset myös lestadiolaiset lauloivat mainittua kirjaa.

A. Santaholma aloitti 1902 höyrysahan ja kivihiomon rakentamisen Kalajokisuulle. Miltei koko 1900-luvun Santaholma työllisti kymmeniä plassilaisia kerrallaan. Sahalaiset ovat kunnostaneet taajaman vanhoja rakennuksia ja rakentaneet uusia taloja lähitienoolle. Plassilla oli kauppoja vieä 1950-luvulla 5-6 samanaikaisesti. Tiellä ja kujilla oli liikettä, samoin joella. Sahalta haettiin hevosella rimoja polttopuiksi. Monella oli lehmä, pari. Sahan hiipumisen myötä myös Plassin elämä on hiljentynyt. Taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin 1955. Silloin Plassilla asui 180 henkeä. Kauppoja ei ole Plassilla enää, mutta markkinoilla on kyllä enemmän tungosta kuin ennen vanhaan. Plassi voidaan mieltään suppeammin tai laajemmin. Siihen kuuluu ainakin Takatien ja jokirannan välinen alue. Raahentien, Mehtäperän ja Ämmän pojat eivät kuuluneet Plassin poikain sakkiin 1950-luvulla. Lepistötien varessa raja oli epämääräinen.

Kalajoella on ollut varsin paljon ja monenlaista työväenkultturia, myös musiikkia. 1920-luvulla oli työväenkuoro. Työäväen johtmiehet J.A.Lankila ja Juho Koski olivat hyvä musiikkimiehiä. Oli aikoinaan Plassin pelimannit:Erfaim Kilpinen kantele, Nikolai Taali harmonikka ja neljä viulua. Erkki Mäkelä soitti haitarilla tansseja. Näytelmissä oli musikkia. Lauri Järvinen on kirjoittanut jonkin verran kulttuuristakin ”Kalajoen työväenliikkeen historiassa” (1986).Sotien jälkeen Kalajoen työväenkulttuurin keskuksena on ollut Teatteritalo.

Plassin maine on punainen. Punaisuus näkyi nimenomaan myönteisesti työväestön solidaarisuutena, me-henkenä Plassila. Räikeitä poliittisi ilmiöitä oli vähän, ehkä joitakin vapputekstejä ja Teatteritalon pitkänperjantaintanssit. Suuri osa SKP:n jäsenistä kuului kirkkoon. Pari kilometriä ylmepänä jokivarressa oli sen kilpailija , Nuorisoseura, sekin lajissaan parhaasta päästä. Kanttori Oskari Metsola (1874-1951) oli merkittävä monipuolinen musiikkimies. Torvisoittokunta eli vielä vähän aikaa sotien jälkeen, mutta sitten soittoharrastus yksipuolistui Kalajoella, se jäi lähinnä haitarin varaan, mutta hanuristeja olikin monta.

Plassin musiikkikulttuurin kannalta on tärkeä mainita erityisesti kantelemestari Efraim Kilpinen ( 1862-1951) ja hänen poikansa Oskari Kilpinen ( 1895-1980) He osasivaat ja siirsivät vanhaa perinettä. He rakensivat yli 4000 kannelta ja välittivät niitä Musiikki Faazerin kautta.

1970-luvulla Mikko Himanka, Unto Jutila ja Pasi Eskola tekivät ”Plassin poikain lauluja”Siinä on sävelmältään mainio ”Laulu Plassin musiikkikulttuurista, joka ei ollu hääviä”. Plassin poikain laulut herätti niin paljon pahennusta, että kasetit poltettiin Lohtajan pappilan uunissa.


Lähdeaineisto Mikko Himanka Plassin poika

Ei kommentteja: